|
|
|
|
 |
SuosituksetOnnettomuustutkintakeskuksen raideliikenneonnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin liittyvät suositukset ja niiden toteutuminen.Onnettomuustutkintakeskus pyrkii seuraamaan antamiensa suositusten toteutumista. Kaikkien suositusten toteutumisen käytännön seuraamiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia. Sen vuoksi toivomme sivuilla kävijöiden kommentteja suosituksista ja niiden toteutumisesta. Voit antaa kommenttisi palautteet sivun kautta.
Suluissa tutkintaselostuksen numero ja valmistumispäivä. S270 Liikenteenohjausjärjestelmiä välittömästi päivittäin käyttävien liikenteenohjauksen asiantuntijoiden tulisi osallistua järjestelmien määrittelyyn, tarkastuksiin ja käyttöönottoon sekä elinkaaren aikaisiin pääkäyttäjätehtäviin. S269 Liikenteenohjaus- ja turvalaitejärjestelmien omistuksesta, käytöstä ja kunnossapidosta vastaavien organisaatioiden tulisi parantaa ja selkeyttää menettelyjä, joilla poikkeamia havaitaan ja hallitaan. S268 Raitiovaunuihin tulisi lisätä ensiapulaukku. S267 Raitiovaunujen lattialuukkujen kiinnipysyminen tulisi varmistaa kaikissa olosuhteissa. S266 Koulutusohjelmassa olevat ajotapaan liittyvät suoritteet tulisi dokumentoida. S265 Raitiovaunun kuljettajille tulisi laatia yksityiskohtainen ja loogisesti etenevä nousujohteinen koulutusohjelma. S264 Kuljettajat tulisi kouluttaa jarruttamaan oikealla tavalla. S263 Huikurin vartioimaton tasoristeys tulisi poistaa. S262 Ennen VHP-komennon käyttämistä liikenteenohjaajan tulisi varmistaa, ettei vaihteella, jolle komento annetaan, tai sen välittömässä läheisyydessä ole muita yksiköitä. S261 Ratatyöilmoituksissa tulisi määritellä täsmällisesti työskentelyalueiden ääripäiden rajat. S260 Hätäkeskusten tulisi päivittää säännönmukaisesti ELS-tietojärjestelmien kohdetiedot Tasoristeys.fi-tietokannan kanssa yhdenmukaiseksi. S259 Vehkatien tasoristeys tulisi poistaa. S258 Ratahallintokeskuksen tulisi tiedottaa tienpitäjille näiden velvollisuuksista tasoristeykseen liittyvän tienosan tekemisestä ja kunnostamisesta ohjeiden mukaan. Myös radalle tehtävistä muutoksista ja tarkastuksissa havaituista puutteista tulisi tiedottaa. S257 Tasoristeyksen näkemät ja odotustasanteet tulisi kunnostaa ohjeiden mukaisiksi ja tasoristeys tulisi varustaa tarvittavalla ennakkovaroitusmerkillä 171. S256 Suurisuon tasoristeyksen ja muidenkin vastaavanlaisten tasoristeysten, joissa on todettu auringon häikäisevän, puomien ja valoyksiköiden havaittavuuden parantamiseksi tasoristeyksen puomien ja valoyksiköiden punaiset vilkkuvat hehkulamput vaihdettaisiin vilkkuviin tai välähtäviin LED-valoihin. S255 Kauramaan tasoristeys tulisi poistaa. S254 Vaihteiden paikalliskääntöpainikkeet tulisi sijoittaa niin, että ne ovat lähellä käännettäviä vaihteita. S253 Raiteen vieressä olevat säilytyskontit tulisi siirtää kauemmaksi raiteesta, jotta ne eivät olisi näkemäesteenä. S252 Sm3-sähkömoottorijunan keulan rakennetta tulisi muuttaa siten, että ajoneuvon kiilautuminen keulan alle estyy. S251 Perälän vartioimaton tasoristeys tulisi poistaa tai korvata eritasoliittymällä. S250 Vaihtotyössä radalla olevasta esteestä, kuten raiteensulusta, tulisi selkeästi ilmoittaa veturinkuljettajalle.
S249 Vaativissa päällysrakenneurakoissa tulisi ennen raiteen liikenteelle luovuttamista tehdä kuormitetun raiteen geometrinen mittaus, jota voidaan verrata laatuvaatimusten raja-arvoihin. S248 Kaarrevaihteille tulisi laatia suunnitteluohjeet.
S247 Raiteensuluissa tulisi aina olla riippuvuus vaihteeseen, joka johtaa kyseiselle raiteelle. Erityisesti VAK-ratapihat tulisi aina rakentaa määräysten mukaisesti. S246 Rataosien ja ratapihojen kunnon tarkkailussa ja raiteiden kiinnitysten vahvistamisessa on erityisesti painotettava niitä reittejä ja raiteita, joita käytetään VAK-kuljetuksiin.
S245 Naulakiinnitteisille sivuraiteille tulisi asettaa 20 km/h-nopeusrajoitus VAK-vaunuille.
S244 Lahti-Heinola-rataosan nopeusrajoitusta tulisi alentaa näkemältään huonojen tasoristeysten kohdilla niin alas kuin junan tarkoituksenmukainen ajaminen mahdollistaa. S243 Lahti-Heinola-rataosan tasoristeysturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä tulisi tehdä mahdollisuuksien mukaan ennen korvausinvestoinnin aloittamista. S242 Rataosan huonokuntoiset kaarteet tulisi kartoittaa ja asettaa niihin 16-20 tonnin akselipainolle nopeusrajoitus enintään 20 km/h, kunnes kyseessä olevat kaarteet on kunnostettu.
S241 Korven tasoristeys tulisi varustaa puolipuomilaitoksella. S240 Lumen aurauksessa tulisi ottaa huomioon vaihtotyöhenkilöstön työskentely ratapihoilla. S239 Vaihteen varmistuslukon käyttöavain ei saisi vapautua raiteensulun kaksoisvarmistuslukosta ilman, että raiteensulku on käännettynä pois kiskolta.(C9/2005R, 15.4.2008) RVI, RHK S238 Tavaravaunujen tarkastusohjeiden mukaiset tarkastukset tulisi tehdä tarkemmin ja havaittuihin vikoihin tulisi puuttua nykyistä herkemmin. (C2/2007R, 3.3.2008) VR S237 Särkisalmen taajamassa sijaitseva Sinkosen tasoristeys tulisi poistaa. (B3/2007R, 12.12.2007) RHK, Muu S236 Liikenteenohjaajilla tulisi olla valmius tehdä hätäilmoitus siihen hätäkeskukseen, jonka hätäkeskusalueella onnettomuuspaikka sijaitsee. (B4/2007R, 29.1.2008) RHK, Häke S235 Ratahallintokeskuksen tulisi järjestelmällisesti kartoittaa sellaisia tasoristeyksiä, joiden lähellä on silta tai joiden liikenne voidaan muutoin ohjata kulkemaan turvallisempaa reittiä ja näin ollen poistaa vaikka niiden liikennemäärä ja riskitaso olisikin vähäinen. (B4/2007R, 29.1.2008) RHK S234 Pohjan tasoristeys tulisi sulkea ja rakentaa sille korvaava yhteys Hilapparannantien sillan kautta. (B4/2007R, 29.1.2008) RHK S233 Ratapihatyöskentelyssä käytettävien jalkineiden pitävyyden tulisi olla kaikissa sää- ja työolosuhteissa keskimääräistä tasoa parempi. (C1/2007R, 7.12.2007) VR S232 Hätäkeskuksen tulisi käyttää onnettomuustyyppiä vastaavaa hälytysvastetta. (C1/2007R, 7.12.2007) Häke S231 Ratapihatyöskentelyn ohjeita tulisi täydentää siten, että liikkuvien vaunujen väliin meneminen kiellettäisiin kaikissa tilanteissa. (C1/2007R, 7.12.2007) VR S230 Kiskobussin Dm12 karja-aura tulisi toteuttaa rakenteeltaan niin, että se olisi joko yhtenäinen tai mahdolliset lisäosat olisi kiinnitetty riittävän hyvin. (B2/2007R, 23.11.2007) (B3/2008R, 7.9.2009) VR, RVI S229 Tasoristeysympäristö tulisi saattaa tieliikenteelle turvalliseksi. (B2/2007R, 23.11.2007) LVM, RHK, TH, kunta
S228 Pahaojan vartioimaton tasoristeys tulisi varustaa puolipuomilaitoksella. (B2/2007R, 23.11.2007) RHK, Muu S227 Turvavyön käyttöpakko on laajennettava koskemaan myös jakeluautojen kuljettajia ja matkustajia ajomatkasta riippumatta. (B1/2007R, 23.11.2007) LVM, SKAL S226 Autossa olevaan navigaattoriin/gps-laitteesen tulisi asentaa varoitus vaarallisista paikoista kuten tasoristeyksistä. (B1/2007R, 23.11.2007), SKAL, Muu S225 Lajitellun jaettavien postipinojen väliin voitaisiin laittaa vaarallisesta paikasta varoittava merkki, mikä havahduttaisi postinjakajan hänen tullessaan vaaralliseksi havaittuun kohtaan reitillä. (B1/2007R, 23.11.2007), Muu S224 Itella ja muut jakelutoimintaa suorittavat liikelaitokset voivat jakelureittejä suunnitellessaan parantaa turvallisuutta välttämällä vartioimattomia tasoristeyksiä. (B1/2007R, 23.11.2007), SKAL, Muu S223 Saattoradioiden toiminta Helsingin rautatieasemalla on tutkittava mahdollisten radiokatvealueiden tai ulkoisten häiriöiden selvittämiseksi. (C2/2005R, 26.9.2007) RVI, RHK, VR, LVM S222 Kaavoituksessa tulisi ottaa voimakkaasti huomioon turvallisuus radan ylityksessä ja välttää uusien tasoristeyksien rakentamista. (S1/2005R, 20.6.2007) TH, YM, Muu S221 Kuljetusyritysten tulisi ottaa mahdolliset radan ylitykset huomioon reittisuunnittelussa. Radan ylitykset tulisi minimoida ja suunnata turvallisemman ylityspaikan kautta. (S1/2005R, 20.6.2007) Muu S220 Viheltimien käytöstä tasoristeyksissä tulisi tehdä tutkimus. (S1/2005R, 20.6.2007) RVI, RHK, VR S219 Radanpitäjällä ja turvallisuusviranomaisella tulisi olla mahdollisuus rajoittaa tasoristeysten ajoneuvoliikennettä. (S1/2005R, 20.6.2007) LVM, RHK, RVI S218 Tasoristeyksille tulisi laatia kunnossapito-ohjeet. (S1/2005R, 20.6.2007) RHK, RVI S217 Huonokuntoiset tasoristeysten odotustasanteet tulisi kunnostaa RATO:n vaatimusten mukaisiksi. (S1/2005R, 20.6.2007) RHK, LVM, TH S216 Tien nopeusrajoituksen tulisi olla tasoristeyksessä maksimissaan 50 km/h tai paikkakohtaisesti vieläkin alhaisempi tasoristeyksen ominaisuuksista riippuen. (S1/2005R, 20.6.2007 B1/2007R 23.11.2007) LVM, TH S215 Junan ja tasoristeyksen havaittavuutta tulisi parantaa. (S1/2005R, 20.6.2007) (B2/2007R, 23.11.2007) RVI, RHK, VR S214 Tasoristeysten näkemävaatimukset tulisi muuttaa sellaisiksi, että niissä otettaisiin huomioon myös mahdollisuus tasoristeyksen ylittämiseen ilman pysähtymistä, silloin kun riittävä näkemä radan suuntaan saavutetaan merkittävästi kauempaa kuin 8 metrin päästä radasta. (S1/2005R, 20.6.2007) RVI, RHK, LVM
S213 Pysähtyminen tulisi saattaa käyttäytymismalliksi vartioimattomissa tasoristeyksissä, joissa näkemä radan suuntaan saavutetaan vasta 8 m päässä radasta. (S1/2005R, 20.6.2007) RVI, RHK, VR, SMp, LVM
S212 Rautateillä paikantamiseen käytettävän tiedon yhteensopivuus hätäkeskuksen tietojärjestelmän kanssa on varmistettava esimerkiksi asentamalla ratakilometritieto hätäkeskusten tietojärjestelmään. (B 1/2005 R, 15.1.2007) (S1/2005R, 20.6.2007) (B5/2007R, 23.6.2008) (B7/2007R, 9.9.2008), RHK S211 Hätäilmoituksen tekemiseen liittyviä ohjeita tulisi kehittää siten, että aina tarvittaessa kiireellistä pelastustoimen apua, tulisi onnettomuuspaikalta soittaa liikenteenohjaukseen tehdyn ilmoituksen lisäksi myös suoraan yleiseen hätänumeroon. (B 1/2005 R, 15.1.2007) (S1/2005R, 20.6.2007) (B2/2007R, 23.11.2007) (B4/2007R, 29.1.2008) (C1/2007R, 7.12.2007) (B5/2007R, 23.6.2008) (B7/2007R, 9.9.2008) S210 Liikenteenohjaajan käsikirjassa oleva ohje 50 km/h nopeusrajoituksen asettamisesta silloin, kun veturinkuljettaja havaitsee heiton tai kuulee kolahduksen, tulisi lisätä määräykseksi myös junaturvallisuussääntöön. (B 1/2005 R, 15.1.2007) RVI, HäKe
S209 Dr16-veturin huolto-ohjeisiin tulisi lisätä yhdeksi tarkastuskohteeksi vetolaitteen kiilan pidätinlevyn kiinnityksen tarkistus. (C 8/2005 R, 15.1.2007) VR
S208 Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien vaunujen vaihtotöitä ei tulisi tehdä ratapihoilla, joissa ei ole vaihteiden asentoa valvovaa järjestelmää. (C 6/2005 R, 5.7.2006) RHK, VR, LVM
S207 Myös käsin käytettävien vaihteiden valvontaan tulisi rakentaa järjestelmä, joka valvoisi kulkutien turvallisuutta. Järjestelmän tulisi tarvittaessa varoittaa vaihteen virheellisestä asennosta tai jopa estää kulku virheellisessä asennossa olevaan vaihteeseen. (C 6/2005 R, 5.7.2006) RHK
S206 Liikennöintiin liittyvään yhteydenpitoon myös Rautaruukille tulisi käyttää VR:llä vaihtotöissä käyttävää puherekisteriin tallentuvaa radiopuhelinyhteyttä. (C 6/2005 R, 5.7.2006) RHK
S205 Turvalaitteiden kunnossapito tulisi vastuuttaa kokonaisuudessaan yhdelle toimijalle. (C 9/2002 R, 5.7.2006) RHK
S204 Liikkuvan poliisin ja katsastusviranomaisten yhteistä liikkuvan dynamometrin avulla tehtävää jarrujen kunnonvalvontaa tulisi lisätä. (C 1/2005 R, 11.4.2006) SM
S203 Ajoneuvohallintokeskuksen tulisi lisätä A-jarrulupakorjaamoiden koulutuksen ja toiminnan valvontaa. Raskaiden ajoneuvojen jarrukorjausten tekeminen tulisi määrätä henkilökohtaisesti tekijälle luvanvaraiseksi jo voimassa olevien korjaamokohtaisten lupavaatimusten lisäksi. (C 1/2005 R, 11.4.2006) LVM S202 Ratateknisissä määräyksissä ja ohjeissa (RATO) tulisi olla myös ohjeet kiskon kiinnittämisestä j:n muotoon taivutetulla lattaraudalla. (C 2/2004 R, 19.4.2005) RHK
S201 Yksityisraiteilla, missä suoritetaan VAK-kuljetuksia, tulisi alan asiantuntijan tehdä raiteiden ja vaihteiden kunnon tarkastus kerran vuodessa. (C 2/2004 R, 19.4.2006) RHK, Muu S200 Haminan ratapihan raiteen 037 vierustan sepeli tulisi vaihtaa sellaiseksi, että se täyttäisi kävelykulkutievaatimukset. (C 9/2004 R, 1.7.2005) RHK
S199 Ratapihan yleisissä turvallisuusohjeissa tulisi mainita, että jos vaihtotyöyksikön jäsen poikkeaa sovitusta menettelytavasta, hänen tulisi siitä ilmoittaa yksikön muille jäsenille. (C 9/2004 R, 1.7.2005) VR
S198 Vaaratilanteisiin reagoimisen huomioiminen eri tapahtumien yhteydessä tulisi liittää vahvemmin osaksi hätäkeskustoiminnan koulutusta. (C 11/2003 R, 3.2.2005) SM, HäKe
S197 Alikulku- ja siltatyömailla tulisi olla jokaiselle ratapenkereen ja radan vakavuuteen vaikuttavalle työvaiheelle hyväksytty suunnitelma ennen ko. työn aloittamista. (C 11/2003 R, 3.2.2005) RHK
S196 Jokaisella työmaalla tulisi sopia selkeästi ja kirjallisesti kenen tulee vastata milloinkin radan liikennöintikuntoisuudesta ja mitkä ovat hänen velvollisuutensa ja oikeutensa hankkia apuvoimia sekä rajoittaa liikennettä.(C 11/2003 R, 3.2.2005) RHK, VR.
S195 Jokaisen ratapihalla tapahtuneen kiskoilta suistumisen jälkeen tulisi suorittaa vaihdealueen tarkistus sekä raideleveyden ja korkeuspoikkeaman tarkastusmittaukset. (C 5/2004 R, 21.1.2005), RHK, VR.
S194 Ratapihan raiteet tulisi varustaa numerokylteillä. (C 10/2003 R, 7.12.2004) RHK
S193 Vaihtotyöhenkilökunnalle tulisi järjestää perehdyttämiskoulutusta ratapihan muutostöiden jälkeen. (C 10/2003 R, 7.12.2004), VR.
S192 ABB Oy Servicen tulisi laatia kunnossapitovastuullaan olevan raiteiston osalta sen kunnossapitoa koskeva kunnossapitosuunnitelma. (C 6/2004 R, 9.12.2004), RHK.
S191 Liikenteelle väliaikaisesti luovutetuilla keskeneräisillä ratatyömailla tulisi työmaan suunnitelmissa määrätä olosuhderajoitukset. (C 3/2004 R, 9.12.2004), RHK.
S190 Ratateknisistä vioista ilmoittaessa tulisi käyttää mahdollisimman tarkkaa terminologiaa ja henkilökunnan olisi tunnettava määräyksissä käytettävät termit. (C 7/2003 R, 20.10.2004), RHK, VR
S189 Ratavälin Hammaslahti-Tikkala kuntoa tulisi parantaa tekemällä perusparannus tai uusi ratalinjaus. (C 7/2003 R, 20.10.2004), RHK
S188 Tasoristeyksissä, joissa yhdistelmäajoneuvon turvalliseen ylitykseen vaatimaa näkemä-aluetta ei voida saavuttaa eikä sitä voida varustaa varoituslaitteilla, tulisi säännöllisen yhdistelmäajoneuvoliikenteen olla kiellettyä. (C 6/2003 R, 23.3.2004), RHK S187 Lappeenrannassa sijaitseva Ihalaisen tasoristeys tulisi varustaa varoituslaittein. (C 6/2003 R, 23.3.2004), RHK S186 Junan matkakuntoisuuden tarkastavan henkilön tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota lastin oikeaan kuormaamiseen ja tarvittaessa sitoa kuorma kiinni ennen kuin junalle annetaan lähtölupa. (C 3/2003 R, 23.3.2004), VR.
S185 Purkamisen vaatiessa höyrytystä purkamispaikan raidetta ei tulisi rakentaa urakiskoraiderakenteella. (C 1/2003 R, 1.3.2004), RVI. S184 Kyseessä olevan tyyppisten vaihteenasettimessa olevien opastinlevyjen kiinnitys tulisi varmistaa siten, että opastinlevy näyttäisi aina oikein vaihteenasettimen asennon.(C 7/2002 R, 31.12.2003), RHK
S183 Vaihtotyötapoja tulisi määräysten, ohjeiden ja koulutuksen avulla muuttaa niin, että ”ehdollisia lupia” vaihtoliikkeille tai muullekaan liikenteelle ei annettaisi. Liikkeelle tulee antaa lupa yhdellä kertaa vasta silloin, kun liike on todella mahdollinen. (C 8/2002 R, 14.3.2003), RHK, VR
S182 Vaihtotyökilvestä tulisi luopua ja järjestelmä muuttaa sellaiseksi, että kaikki opasteet koskevat kaikkea liikennettä. Jos opastin ei koske jotakin liikettä, siitä tulee ilmoittaa erikseen. (C 8/2002 R, 14.3.2003), RHK, VR
S181 Rata tulisi korjata välittömästi ja vialliset vanhat ratapölkyt vaihtaa uusiin. Naulakiinnityksen vaihtamista ruuvikiinnitykseksi, kiskojen vaihtamista vahvempiin sekä tukikerroksena olevan soran vaihtamista raidesepeliin tulisi harkita. (C 5/2002 R, 13.3.2003) (C9/2003R, 8.3.2004) (C4/2005R, 26.4.2006) (C4/2007R, 18.8.2008), RHK.
S180 Junasuorittajien perehdyttämiskoulutusta tulisi lisätä niin, että he tuntisivat kaikki vastuualueensa liikennepaikat voidakseen huolehtia liikenteen turvallisuudesta. (B 1/2002 R, 10.2.2003) (C5/2008R, 6.8.2009) RHK, VR
S179 Liikenteenohjaukseen tulevat liikennettä koskevat puhelut pitäisi soittaa aina nauhoittavaan puhelimeen. (B 1/2002 R, 10.2.2003), RHK, VR
S178 Myös yksityisillä raiteilla vaunujen siirtelyyn käytettävä veturi tulisi varustaa siten, että vaunujen ilmajarruja voidaan käyttää, jos maasto-olosuhteet sitä vaativat. (C 6/2002 R, 12.2.2003), RHK, RVI. S177 Kulunvalvontajärjestelmää tulisi kehittää niin, että valvontanopeudesta tehdyllä hätäjarrutuksella
S176 Sisäasiainministeriön tulisi huolehtia siitä, että pelastuslaitosten hälytys- ja onnettomuusselosteiden tiedot olisivat oikein, ja että niistä saisi riittävän ja totuudenmukaisen käsityksen tapahtumien kulusta. (B 1/2001 R, 24.4.2002), SM, HäKe.
S175 Alueohjaajien puhelimet tulisi kytkeä puherekisteröintilaitteeseen. (B 1/2001 R, 24.4.2002), RHK, VR
S174 Tka7-ratakuorma-autot, joissa on pelkästään pystysuorat tasoaskelmin varustetut tikkaat, tulisi varustaa piirustuksessa 71A00 10A esitetyn mukaisesti porrastikkailla. (C 8/2001 R, 10.5.2002), VR
S173 Ajallisesti liian lyhyissä työraoissa työskentelyä tulisi välttää. (C 5/2001 R, 1.11.2001), RHK, VR
S172 Aloitusmerkin havaittavuuden parantamiseksi aloituskohta tulisi merkitä esimerkiksi noin 1,5 metrin korkeudessa olevalla riittävän suurella viirillä. Eri koneilla voisi olla eri väriset viirit. (C 5/2001 R, 1.11.2001), RHK, VR
S171 Kiskoilla kulkeville työkoneille tulisi määrätä työmaakohtainen suurin sallittu nopeus. Jos samalla välillä kulkee useita työkoneita, tulee niiden välimatka määrätä. Siirtymänopeuksia ja välimatkoja tulisi myös valvoa tarkemmin. (C 5/2001 R, 1.11.2001), RHK, VR
S170 Kaivinkoneiden sekä muiden vastaavanlaisten työkoneiden kyydissä olo tulisi kieltää ja työntekijöille tulisi järjestää turvallinen kuljetus työkohteeseen, mikäli matka on liian pitkä suoritettavaksi kävellen. (C 5/2001 R, 1.11.2001), RHK, VR, STM
S169 Palovesiverkostoa ja paloteitä tulisi rakentaa myös Tampereen ratapihan länsipuolelle. (C 9/2000 R, 1.11.2001), RHK
S168 Myrkyllisten kaasujen erityisesti ammoniakin siirtokuormausta varten tulisi hankkia siirtokuormauslaitteet. (C 9/2000 R, 1.11.2001), VR, LVM, SM
S167 Tampereen Viinikan ratapihan keskiryhmän raiteiden 210-217 laskumäen puoleinen pää tulisi varustaa raideopastimilla, joiden toiminnassa tulisi olla riippuvuus raidejarrujen asennosta. (C 9/2000 R, 1.11.2001), RHK
S166 Tavara- ja matkustajavaunujen laakerien seurantaa tulisi kehittää niin, että jokainen laakeri olisi numeroitu ja sen tiedot olisi liitetty pyöräkerran tiedot sisältävään tietokantaan. (C 4/2001 R, 1.11.2001) (C2/2002R, 15.9.2003), VR
S165 Jos vaunutyypin laitteissa havaitaan epänormaalia kulumista, tulisi kyseinen vaunu asettaa erityistarkkailuun ja sen kunnossapitoa lisätä. (C 13/1999 R, 15.6.2001), VR
S164 Jos yksittäisen vaunun laitteissa havaitaan epänormaalia kulumista tulisi kyseinen vaunu asettaa erityistarkkailuun kulumisen aiheuttajan selvittämiseksi ja poistamiseksi. (C 13/1999 R, 15.6.2001), VR
S163 Mikäli vaunujen muutostöissä vaunun päällysrakennetta muutetaan merkittävästi, vaunujen ominaistaajuudet tulisi laskea ja mahdollisuuksien mukaan tarkistaa myös kokeellisesti. Tulisi varmistaa, että radasta ja vaunun kulusta johtuvat herätteet eivät aiheuttaisi rakenteita väsyttävää tai liiallista kulumista aiheuttavaa tärinää. (C 13/1999 R, 15.6.2001), VR, RHK
S162 Helsingin ratapihalla aukean tilan ulottuman sisäpuolella tehtäviin töihin, joissa ei käytetä varausmenettelyä, tulisi aina määrätä turvahenkilö.(C 2/2001 R, 15.6.2001), VR
S161 Otettaessa uudessa paikassa käyttöön ICOM F-30 radiopuhelin, tulisi sen toiminta ko. alueella varmistaa. (C 5/2000 R, 15.6.2001), VR
S160 Käyttäjille olisi annettava koulutus ICOM F-30 radiopuhelimen käytöstä. Koulutuksessa tulisi kiinnittää vieläkin enemmän huomiota työmailla työmaalla tapahtuvan viestiliikenteen turvalliseen hoitoon. (C 5/2000 R, 15.6.2001), VR
S159 Jos raiteenvaihtoyksikön vaunuja vaihdetaan kesken työvuoron olisi varmistuttava siitä, että liike voitaisiin suorittaa turvallisesti. (C 5/2000 R, 15.6.2001), VR
S158 Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikojen valvontaa tulisi lisätä. Sen helpottamiseksi ajopiirturijärjestelmän sijaan ajotiedot tulisi tallettaa ja toimittaa valvovalle viranomaiselle teknisesti nykyaikaisemmalla tavalla. (B 2/2000 R, 10.1.2001), STM
S157 Rautatieoperaattorien tulisi omissa kriisitiedottamista koskevissa ohjeissaan ottaa huomioon myös onnettomuudessa mukana olleille ja omaisille järjestettävä tiedotus. (B 2/2000 R, 10.1.2001), VR
S156 Resursseja tulisi hälyttää etupainotteisesti sisäasiainministeriön ohjeen 21/701/92 14.9.1992 (Sarja A:42, Ohje kunnallisten palokuntien toimintavalmiudesta) mukaisesti. (B 2/2000 R, 10.1.2001) ( B 1/2001 R, 24.4.2002)(B1/2002R, 28.2.2003), SM
S155 Useita radanylityskertoja sisältäviä raskaan kaluston ajourakoita suunniteltaessa tulisi junaliikenteestä ja ajourakasta vastaavien neuvotella keskenään tasoristeysten turvallisuusjärjestelyistä. Keskusteluissa tulisi ottaa huomioon sekä veturin- että autonkuljettajien näkemykset asiasta. (B 2/2000 R, 10.1.2001), RHK, VR
S154 Vastuu tasoristeyksen näkemien toteutumisen valvonnasta ja raivauksesta tulisi siirtää yksiselitteisesti radan pitäjälle. (B 2/2000 R, 10.1.2001), RHK, LVM
S153 Näkemävaatimusmääräykset tulisi ulottaa koskemaan kaikkia vartioimattomia tasoristeyksiä. (B 2/2000 R, 10.1.2001), RHK
S152 Tasoristeyksen kunto tulisi tarkastaa ennen vaunujen tuontia (Tampereen) raiteelle 880A. (C 1/2000 R, 17.11.2000), VR
S151 Jos kuorma ei ole sidottu, tulee vaunun siirto suorittaa tarpeellista varovaisuutta noudattaen. Jos on tarpeen tehdä heittoliike, tulee kuorman sidonta aina varmistaa. (C 2/2000 R, 17.11.2000), VR
S150 Päällysrakenteen vaihtoa ym. suurempaa ratatyötä ennen tehtäville valmisteleville töille tulisi laatia tarkat työohjeet ja turvallisuuskriteerit. (C 3/2000 R, 17.11.2000), RHK, VR
S149 Kaikille rataluokan A sivuraiteille tulisi määrätä suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 20 km/h, jos kyseisen rataluokan suurin sallittu akselipaino 16 tonnia ylittyy. (C 4/2000 R, 17.11.2000), RHK
S148 Onnettomuuden aikaiseen tiedottamiseen tulisi varautua etukäteen ja paljon julkista mielenkiintoa herättävissä onnettomuuksissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tiedottamisen järjestämiseen ja rytmittämiseen. (B 1/2000 R, 11.10.2000), SM, RHK, VR, OTKES
S147 Erityisesti paljon voimavaroja vaativissa onnettomuustilanteissa tulisi aikaisessa vaiheessa määrätä sisääntulokohta, opastus sekä ryhmitys- ja odotusalue resursseille, joita ei heti voida hallitusti määrätä pelastustehtävään sekä pyrkiä onnettomuuspaikan mahdollisimman aikaiseen eristämiseen. (B 1/2000 R, 11.10.2000), SM
S146 Palokunnan hälytysvalmiusmuodostelmat tulisi ryhmitellä hälytysohjeissa sisäasiainministeriön ohjeen 21/701/92 14.9.1992 (Sarja A:42, Ohje kunnallisten palokuntien toimintavalmiudesta) mukaisesti. (B 1/2000 R, 11.10.2000), SM
S145 Oulun hätäkeskuksen hätäpäivystäjien pöytiin 1 ja 2 tulisi asentaa näytöt, joihin välittyy viereisen hätäpäivystäjän näytön sisältö. (B 1/2000 R, 11.10.2000), SM
S144 Ratahallintokeskuksen tulisi täydentää tasoristeysluettelonsa paikkakoordinaateilla ja toimittaa se hätäkeskuksille. (B 1/2000 R, 11.10.2000), RHK
S143 Tasoristeykset tulisi varustaa tielle molempiin ajosuuntiin selvästi näkyvillä kilvillä, joihin on merkitty ainakin tasoristeyksen nimi ja sijainti koordinaatteina sekä ratakilometreinä. (B 1/2000 R, 11.10.2000) (S1/2005R, 20.6.2007) (B5/2007R, 23.6.2008), RHK, RVI, Häke S142 Vartioimattomissa tasoristeyksissä risteysmerkki tulisi sijoittaa 2,3-4,0 metrin päähän lähimmästä kiskosta. (B1/2000 R, 11.10.2000), RHK
S141 Näkemät kaikissa vartioimattomissa tasoristeyksissä tulisi toteuttaa noudattaen 8 metrin etäisyyden vaatimuksia mitattuna lähimmästä kiskosta. Jos näkemävaatimuksia ei jonkin suunnan osalta saada toteutetuksi, tasoristeys tulisi varustaa varoituslaitteilla tai muuttaa eritasoristeykseksi. (B 1/2000 R, 11.10.2000) (B 2/2000 R, 10.1.2001), RHK, RVI, Muu.
S140 Dr16-veturin esteenraivaajaa tulisi vahvistaa ja sen muotoa tulisi muuttaa siten, että sen alareuna tulisi vähintään 10 cm lähemmäksi kiskoa. (B 1/2000 R, 11.10.2000), VR
S139 Pyöräkertojen huoltovälit tulisi määrittää ajan lisäksi/sijaan pyöräkerroilla ajetun matkan perusteella. (C 4/1999 R, 9.6.2000), RVI, VR
S138 Kiskon tarkastusmenetelmiä tulisi pyrkiä kehittämään siten, että myös pystysuunnassa pitkin kiskoa olevat murtuman alut (hiushalkeamat) voitaisiin havaita riittävän aikaisin. Pintavialliset (hilseilleet) kiskot olisi korjattava ajoissa, jotta ultraäänimittauksella pystyttäisiin mittaamaan luotettavasti kiskon kunto. (C 14/1999 R, 17.11.2000), RHK S137 Ratakuorma-auton kuljettajakoulutuksessa tulisi korostaa määräyksiä ja ohjeita liikkumisesta varatulla junasuoritusvälillä, jolla työskentelee useita työkoneita samanaikaisesti. (C 11/1998 R, 27.4.2000) VR
S136 Paikalliskääntöpainikkeet tulisi sijoittaa siten, että niiden järjestys olisi johdonmukainen niillä käännettävien vaihteiden sijaintiin nähden. (C 1/1999 R, 27.4.2000), RHK, VR
S135 Käytettäessä paikalliskääntöpainikkeita, tulisi junan tai yksikön jäädä käännettäviä vaihteita suojaavalle opastimelle tai ainakin pois vaihteiden päältä. (C 1/1999 R, 27.4.2000), VR
S134 Suuronnettomuustilanteessa, johon liittyy mahdollisia lääkinnällisen pelastustoiminnan tai lääkintähuollon tarpeita, on ilmoitettava sairaaloille jo aikaisessa vaiheessa. (C 6/1999 R, 27.4.2000), SM, STM.
S133 Lappeenrannan pelastuslaitoksen tulisi määritellä hälytysasteet sisäasiainministeriön sarjaan A:42 kuuluvassa ohjeessa 21/701/92 (Ohje kunnallisten palokuntien toimintavalmiudesta) edellytetyllä tavalla siten, että kunkin alueen kohteiden saavutettavuus vastaisi riskianalyysissä määriteltyä riskialuetasoa ja, että päällystöviranhaltijoita sekä yksikönjohtajia olisi onnettomuustilanteissa käytettävissä vähintään tavoitevahvuuksien mukaisesti. (C 6/1999 R, 27.4.2000), SM
S132 Sisäasiainministeriön tulisi täydentää sarjaan A:42 kuuluvaa ohjetta 21/701/92 (Ohje kunnallisten palokuntien toimintavalmiudesta) taikka vaihtoehtoisesti laatia erillinen uusi ohje koskemaan johtamisorganisaation laajentamiseen ja täydentämiseen liittyviä etukäteisvalmisteluja johtamis- ja päätöksentekotuen varmistamiseksi suuronnettomuustilanteissa. (C 6/1999 R, 27.4.2000), SM
S131 Sisäasiainministeriön tulisi laatia sarjaan A:26 kuuluvan ohjeen 1184/701/88 (Yleisen pelastuspalvelun suunnittelu) korvaava pelastustoimen yhteistoiminnan suunnitteluohje, jossa keskityttäisiin edellä mainittua ohjetta yleisempiin perusteisiin toiminnan järjestämisestä erilaisissa onnettomuustilanteissa. (C 6/1999 R, 27.4.2000), SM
S130 Ratapihoille, joilla käsitellään tai säilytetään suuria määriä kemikaalivaunuja, tulee tehdä asetuksen Vaarallisten aineiden kuljetus rautateillä (674/97) 26 § mukaiset sisäiset ja ulkoiset pelastussuunnitelmat ja ilmoitukset. Toiminnanharjoittajan ja viranomaisten tulee varmistaa suunnitelmien yhteensopivuus. (C 6/1999 R, 27.4.2000), VR, LVM, SM
S129 VR:n pelastuspalveluyksiköiden tulisi saada kemikaalintorjuntakalustoa. (C 6/1999 R, 27.4.2000), VR
S128 Suomeen pitäisi luoda kemikaalintorjuntakalustoverkosto. (C 6/1999 R, 27.4.2000), SM, VR, LVM
S127 Vaunuluettelossa pitäisi olla aina myös kuljetettavan vaarallisen aineen YK-numero ja myös Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä kotimaisten VAK-määräysten edellyttämät tiedot. (C 6/1999 R, 27.4.2000), LVM S126 Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä pitäisi vaunuissa käyttää samanlaisia vaarallisten aineiden merkintöjä, joita kotimaan VAK-määräykset edellyttävät. (C 6/1999 R, 27.4.2000), RHK, LVM
S125 Vaihteiden mittojen raja-arvot tulisi määrittää nykyistä tarkoituksenmukaisemmiksi. Raja-arvoista ja niiden ylittämisestä aiheutuvista toimenpiteistä tulisi antaa yksiselitteiset määräykset, joita olisi noudatettava tarkasti. (C 6/1999 R, 27.4.2000), RHK, VR
S124 Veturin ohjaamon sijoitetut varusteet tulisi kiinnittää niin, että ne törmäyksessä pysyisivät paikoillaan. (C 11/1999 R, 27.12.1999), VR
S123 Dr14-veturisarja tulisi varustaa paremmalla rekisteröintilaitteella. (C 11/1999 R, 27.12.1999), VR
S122 Radan läheisyydessä olevilla työmailla tulee ATU:n rajat merkitä ja ATU:n sisällä liikkuminen estää nauhalla, lippusiimalla tai mieluiten kiinteällä kaiteella. (C 15/1998 R, 27.12.1999), RHK
S121 Junaturvallisuussäännön ratatyöliikennettä koskevaan kohtaan tulisi lisätä selvät määräykset siitä, millä edellytyksillä ratatyöyksikkö saadaan lähettää toisen yksikön perään. Jos edellytyksiä ei ole, yksikkö on asetettava kulkuun junana. (C 10/1999 R, 27.12.1999), RHK
S120 Keravan ja myös muiden liikennepaikkojen lähtösuunnan pääopastimet tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle matkustajalaituria. (C 8/1999 R, 27.12.1999), RHK
S119 Työmailla tulisi käyttää oikosulkujohtimia paikan varaamisen varmistamiseksi. (C 6/1998 R, 27.12.1999) (C 6/2001 R, 1.11.2001), VR
S118 Puolenvaihtopaikkojen sijainneista tulisi saada täsmälliset ja yksiselitteiset tiedot työstä vastaaville sekä junasuorittajille ja kauko-ohjaajille. (C 6/1998 R, 27.12.1999), RHK, VR
S117 Jos kuumakäynti-ilmaisin on jostain syystä pois käytöstä tai se toimii väärin, tulisi laakerivaurioiden tunnistamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi olla jokin korvaava menetelmä, esim. tehostetut aistinvaraiset tarkastukset tai alennetut nopeusrajoitukset. (C 5/1999 R, 27.12.1999) (C 4/2001 R, 1.11.2001), VR, RHK
S116 Viinikan tavararatapihan toimintaohjeissa tulisi yksiselitteisesti sanoa kuka ottaa pysäytyskengät pois. (C 16/1998 R, 27.12.1999), VR
S115 Kauko-ohjaajille on annettava mahdollisuus riittäviin taukoihin työvuoronsa aikana ja pitkiä työvuoroja on vältettävä varsinkin kiireisinä aikoina, kuten ratatöiden aikaan. (C 12/1998 R, 12.11.1999), VR, RHK.
S114 Suurella nopeudella ajettavien pääraiteiden sivusuojana tulisi olla turvavaihde tai vähintään kaksi raideopastinta. (C 9/1999 R, 12.11.1999), RHK
S113 Lovipyöriä tunnistavien laitteiden käyttöä tulisi lisätä ja liikennepaikoilla ja mahdollisesti myös muualla suoritettavaa lovipyörien kuuntelua tulisi tehostaa. (C 2/1999 R, 12.11.1999), (C 2/2002 R, 11.2.2002), RHK, VR S112 Sköldvikin ratapihan vaihde V014 ja myös muut ko. ratapihalla vastaavassa käytössä olevat vaihteet on muutettava sähkökäyttöisiksi tai niihin on asennettava asennonvalvontakoskettimet tai vähintäänkin varmistuslukot. (C 17/1998 R, 12.11.1999) (C 3/1999 R, 12.11.1999),(C 10/2002 R, 23.6.2003), RHK
S111 Kaikki VR76 asetinlaitteet tulee tarkastaa ja tukireleiden purkukytkentään tulee tehdä tarvittavat lisäkytkennät turvallisuuden parantamiseksi. (C 7/1998 R, 12.11.1999), VR, RHK
S110 Kaikkien matkustajavaunujen osastojen pääty- ja väliovien ikkunalasit tulisi tarkistaa. Jos lasit ovat tavallista lasia tulee ne vaihtaa turvalasista valmistetuiksi. (C 5/1998 R, 12.11.1999), VR
S109 Vanhat kääntömekanismilla varustetut istuimet tulisi poistaa käytöstä. (C 5/1998 R, 12.11.1999), VR
S108 Junien nopeusrajoitus tulisi olla 80 km/h, jos junien automaattista kulunvalvontaa ei ole asennettu tai se ei jostain syystä ole käytössä. (B 2/1998 R, 29.10.1999), RHK
S107 Pikajunien aikatauluihin merkittyjä pysähdysaikoja asemilla tulisi pidentää. (B 2/1998 R, 29.10.1999), VR
S106 Sn 35-vaihteeseen ajosta ilmoittavien opasteiden tulisi erottua nykyistä paremmin muihin vaihteisiin ajosta ilmoittavista opasteista. Nopeus 35 km/h tulisi esittää myös numero-opasteella. (B 2/1998 R, 29.10.1999), RHK
S105 Opastinjärjestelmä olisi muutettava sellaiseksi, että sama opastin toimii sekä esi- että pääopastimena. (B 2/1998 R, 29.10.1999), RHK
S104 Junakulkutienä käytettävän raiteen käsin käännettävät vaihteet pitää aina varmistaa vähintään lukittavalla haalla. Paikoissa, joissa sivullisten on mahdollista päästä kääntämään vaihteita kenenkään huomaamatta, vaihteet tulisi varustaa varmistuslukolla tai muuttaa sähkökäyttöisiksi. (C 36/1997 R, 4.6.1999), RHK
S103 Kontiomäeltä Ouluun tulevalle raiteelle tulisi rakentaa turvavaihde ja –raide ennen kuin se liittyy pääradan raiteeseen. Turvaraiteen tulisi olla niin pitkä, että juna ehtisi pysähtyä pääopastimella tehdyllä jarrutuksella ennen raidepuskinta. (C 2/1998 R, 4.6.1999), RHK
S102 Jokaisella veturinkuljettajalla pitää olla henkilökohtainen koulutussuunnitelma ja sen seuranta. Samoin esimiesasemassa olevien nykyaikaiseen johtamiskoulutukseen tulee kiinnittää huomiota. (A 1/1998 R, 19.2.1999), VR
S101 Kuntien tulee toimittaa alueidensa riskikartoitukseen perustuvat lähtöjen määrittelyt eri onnettomuustyyppejä ja kohteita varten. Kuntien tulee antaa hätäkeskuksiin ministeriön vuonna 1992 julkaisemaan ohjeeseen A:42 perustuvat ohjeet hälyttämisestä (ohje kunnallisten palokuntien toimintavalmiudesta).
S100 Ratapihojen suunnittelussa ja rakentamisessa on huolehdittava siitä, että yli 120 km/h ajettavalta pääraiteelta ei voida ajaa suoraan Sn35-tulovaihteeseen. Ensimmäisenä olisi oltava vähintään Sn80-vaihde. (A 1/1998 R, 19.2.1999), RHK
S99 Oulun junasuorittajan tauluun pitäisi saada linjavaihteiden V330, V331 ja V351 asennoista kertovat näytöt, jotta poikkeuksellisissakin olosuhteissa saadaan oikea tilannekuva. (C 10/1998 R, 4.6.1999), RHK
S98 Matkustajajunien jarrujärjestelmiä on kehitettävä siten, että (hätä)jarrutus alkaisi nykyistä nopeammin ja samanaikaisesti kaikissa vaunuissa. (B 1/1998 R, 28.1.1999), VR, RHK.
S97 Suunniteltaessa muutoksia turvalaitteisiin on huolehdittava siitä, että muutospiirustukset on tarkastettu ja hyväksytty ennen kuin muutosta aletaan toteuttaa. (B 1/1998 R, 28.1.1999), RHK, VR
S96 Kertaajat on poistettava kaikilta liikennepaikoilta. (B 1/1998 R, 28.1.1999), RHK
S95 Kaikki kauko-ohjauksen ja junasuorituksen turvalaitetapahtumat on tallennuttava automaattisesti. (B 1/1998 R, 28.1.1999), RHK
S94 Vetureissa tulisi olla ratanäkymän ja ohjaamotoimintojen videotallennus. (B 1/1998 R, 28.1.1999), VR
S93 Automaattisen kulunvalvontajärjestelmän rakentamisen edelleen nopeuttamiseksi tulisi suunnitella kevyempi paikallinen järjestelmä tukemaan nyt rakennettavaa järjestelmää. (B 1/1998 R, 28.1.1999), RHK
S92 Lähdettäessä työntämään vaihtotyöyksikköä, tulisi yhtenäisyyden tarkistamiseksi pyytää veturia ensin vetämään esim. vaunun mitta. (C 35/1997 R, 26.3.1999), VR
S91 Saattoliikenteessä olevaan junaan tulisi lisätä saattoliikkeen aikana automaattisesti toimiva äänimerkki tai muu laite, joka varoittaa radalla olevia lähestyvästä junasta. (C 34/1997 R, 26.3.1999), VR
S90 Ravintolavaunun laitteiden (kuten esim. kassakoneen) kiinnitykset tulee tarkastaa. (C 32/1997 R, 26.3.1999), VR
S89 Henkilövaunujen päätyeteiseen tulisi asentaa hätäjarru saattoliikennettä varten. (C 32/1997 R, 26.3.1999), VR
S88 Tulisi tarkentaa kenellä on oikeus toimia työstä vastaavana junaturvallisuusasioissa. Lisäksi tuli täsmentää pätevyysvaatimukset ko. tehtävään. (C 31/1997 R, 26.3.1999), RHK
S87 Sähköratojen ripustus- ja kääntöorret tulisi olla sijoitettuna niin korkealle että johdonvetojuna pääsee kulkemaan niiden alta kaiteet ylhäällä myös vaihtotöiden aikana sekä siirryttäessä jännitteettömälle raiteelle. Alueista joilla kaiteet on oltava alaslaskettuna tulisi olla selvät ohjeet sekä junasuorittajalle että yksiköiden liikkeistä vastaaville. (C 30/1997 R, 26.3.1999), RHK
S86 Viinijärven ratapihaa suojaavien opastimien toiminta tulisi muuttaa sellaiseksi, että opastimiin ei saisi ajon sallivaa opastetta, jos vaihde on käännettynä raiteelle, jossa on jo kalustoa. (C 27/1997 R, 26.3.1999), RHK
S85 Laakerien kuumakäynnin valvontaa ja siihen liittyviä laitteita tulisi kehittää. (C 26/1997 R, 26.3.1999) (C 2/1999 R, 12.11.1999) (C 4/1999 R, 9.6.2000), RHK, VR
S84 Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rataosuus tulisi varustaa suojastuksella sekä myös Naarajärven ratapihaa suojaavilla opastimilla. (C 24/1997 R, 26.3.1999), RHK
S83 Rataosille, joilta puuttuu automaattinen kulunvalvonta, on asetettava omat nykyistä alhaisemmat nopeusrajoitukset liikennepaikkoja lähestyttäessä. Ilman näitä toimenpiteitä veturinkuljettajia ei tule velvoittaa yksinajoon. (A 1/1998 R, 19.2.1999), RHK
S82 Matkustamojen tavarahyllyt suositellaan jaettaviksi väliseinin estämään matkatavaroiden liikettä. (A 1/1998 R, 19.2.1999), VR, RHK
S81 Kaikkiin uusiin tai peruskorjattavien kaukojunien päivävaunuihin on asennettava istuimiin kiinnitetty nykyaikainen lannevyö. (A 1/1998 R, 19.2.1999), VR, RHK
S80 Veturinkuljettamiseen liittyvien oheistoimintojen käytännöt tulee selkeyttää sekä antaa niistä yhtenäiset ohjeet. Veturinkuljettajille on korostettava vastuuta jarrulajiasettimen oikeaan käyttöasentoon asettamisesta veturia tallilta otettaessa. (A 1/1998 R, 19.2.1999), VR
S79 VR Osakeyhtiön tuotanto-osaston liikennetuotantoyksikön vuonna 1993 tekemä ohje ”Veturissa työskentelyyn liittyviä ohjeita” on pikaisesti uusittava.
S78 Opastimien kohdalla käytettävää nopeutta tulisi rajoittaa seuraavasti: Jos junien automaattinen kulunvalvonta ei ole käytössä ja esiopastimen opaste näyttää ”odota Sn35”-opastetta, esiopastinta ei saa ohittaa suuremmalla nopeudella kuin 120 km/h. ”Aja Sn35”-opastetta osoittavan pääopastimen saa tällöin ohittaa enintään nopeudella 80 km/h. (A 1/1998 R, 19.2.1999), RHK
S76 Raidevarauksia ei tulisi poistaa eikä liikennettä aloittaa ennen kuin raiteisiin kohdistuva työ on kokonaan tehty. (C 13/1997, 20.5.1998), VR, RHK
S75 Sellaiset turvalaitteet tulisi poistaa, jossa vaihteiden lukitukset voivat poistua riippumatta varautumisjärjestyksestä ja siitä onko kumpikin vaihde ollut varautuneena. (C 13/1997 R, 20.5.1998), RHK
S74 Raiteella 102 seisovien vaunujen paikoillaan pysyminen tulisi varmistaa kuten Junaturvallisuussääntö (Jt) edellyttää. Varmistustapa tulee lisätä toimintaohjeeseen. (C 10/1997 R, 22.5.1998), VR
S73 Kulkutien lukitusta tulisi muuttaa siten, että vaihdetta ei saisi kulkutien turvaamisen jälkeen käännettyä ennen kuin vaihteen eristysosuus on ensin varautunut ja sitten vapautunut. (C 5/1997 R, 20.5.1998) (C 3/2001 R, 1.11.2001), RHK
S72 Pysäytyskengän havaittavuutta tulisi parantaa.
S71 Vaunuun nousemiseen ja vaunun mukana kulkemiseen tarkoitettujen astinten materiaalina tulisi käyttää saman tyyppistä turvaritilää kuin uusissa jarruttajanastimissa. Suositusta olisi sovellettava lähinnä uusiin ja peruskorjattuihin vaunuihin. (C 1/1997 R, 20.5.1998), VR
S70 Sisältä kumitettujen säiliövaunujen säiliöiden tarkastusväli on lyhennettävä kahdesta vuodesta yhteen tai vaunut on poistettava kokonaan käytöstä.
S69 Vaihteen kääntölaitteiden testaus koestusjännitteellä. (C 39/1997 R, 21.7.1998), RHK
S68 Ohjeistuksessa on varmistettava, ettei aukean tilan sisäpuolelle voi kaatua puita. Radan varren raivaustöitä tehdessä kaikki tyvihalkaisijaltaan yli 15 cm:n puut, jotka kaadettaessa voivat ylettyä aukean tilan ulottuman sisäpuolelle, on varmistettava vetotaljalla tai vastaavalla. (C 28/1997 R, 24.11.1998), RHK
S65
S64 Koeajoja koskevia yleismääräyksiä tulisi tarkentaa koeajon vastuuhenkilön ja kuljettajan välisen tehtävänjaon osalta. (C 7/1997 R, 20.5.1998), VR
S63 Hyvinkään konepajalta lähtevälle raiteelle tulisi laittaa joko opastin, joka on kauko-ohjaajan valvonnassa tai automaattinen opastin. Kuuluvien opasteiden lisäksi tulisi olla myös näkyvät opasteet. Tämä on tarpeellista, koska konepajalta tapahtuu paljon koeajoihin liittyvää liikennettä. (C 7/1997 R, 20.5.1998), RHK
S62 Hyvinkään asemalta konepajalle johtavan radan oikealle kaartuvan kaarteen sisäpuoli tulisi raivata, jotta näkyvyys kasvaisi vähintään 200 metriin. (C 7/1997 R, 20.5.1998), RHK
S60 Aikana, jolloin suuret lämpötilan vaihtelut ovat mahdollisia, tulisi aina tukemisen ja pölkkyjen vaihtamisen jälkeen tarkistaa ja täydentää sepelöinti. Keskeneräiselle rakenteelle ei tule sallia junaliikennettä. (C 23/1997 R, 28.10.1997), VR, RHK
S59 Jäykän ja joustavan kiskojen kiinnityksen rajapinnassa ei tule sallia nykyisen suuruisia raideleveyden muutoksia. Siltakannessa kiskojen kiinnityksen tulisi olla joustavampi kuin Kerkkolankadun rautatiesillalla (rakennettu 1963) tai on huolehdittava siitä, että joustavuuserot rajapinnoissa ovat pienempiä kuin tässä tapauksessa.
S58 Venäläisten vaunujen telikeskiöiden kunto ja rasvaaminen on varmistettava. (C 4/1996 R, 27.10.1997), (C 37/1997 R, 4.6.1999), (C 4/2003 R, 14.5.2003), (C 3/2005 R, 27.4.2005), (C 4/2005 R, 28.4.2005), VR
S57 Radiopuhelimia tulisi kehittää siten, että painettaessa tangenttia yhteys syntyisi heti eikä viiveellä kuten nykyään. Varsinkin hätä- ja kiireellisissä tapauksissa puhe aloitetaan välittömästi painettaessa tangenttia. (C 22/1996 R, 28.10.1997), RHK, VR
S56 Ratakuorma-autojen (ja muiden ratatyökoneiden) kuljettajien mukana kuljetettavissa huoltoradioissa tulisi olla linjaradion kuuntelumahdollisuus, koska kuljettajat ovat usein poissa ohjaamosta eivätkä kuule junasuorittajien tai kauko-ohjaajien kutsuja. (C 22/1996 R, 28.10.1997), VR
S55 Vetureiden radiolaitteiden toiminta pitäisi tarkastaa ja tarvittaessa parantaa. (C 22/1996 R, 28.10.1997) (C 10/1999 R, 27.12.1999), RHK, VR
S54 Myös ratakuorma-autolle (ja muille ratatyökoneille) tulisi antaa junanumero tai muu junaliikenteestä selvästi poikkeava tunnus aina, kun ne ovat liikkeellä radalla, jotta ei tulisi tulkintavaikeuksia. Nykyään käytettäväksi määrätyt pitkät tunnukset jatkavat turhaan käytettyä puheaikaa linjaradiossa. (C 22/1996 R, 28.10.1997), RHK
S53 Turvaraide pitäisi suunnata pääraiteelta poispäin (riittävän pitkältä matkalta) ja mielellään myös pääraidetta alemmaksi. Jos turvaraide on pääradan suuntainen, turvaraiteen ja pääraiteen välin tulisi olla vähintään yhden vaunun mittainen (noin 15 metriä). (C 13/1996 R, 3.11.1997), RHK
S52 Viettävien seisontaraiteiden käyttöä tulisi välttää. Viettäville seisontaraiteille tulisi rakentaa hälytysjärjestelmä. (C 13/1996 R, 3.11.1997), RHK
S51 Valvontakamerat tulisi pitää toimintakuntoisina. Kameravalvontaa tulisi hyödyntää myös silloin, kun ratapiha on miehittämätön. (C 13/1996 R, 3.11.1997), RHK, VR
S50 Venäläisten vaunujen paikallaan pysymisen varmistamisesta tulisi olla selkeät kaikille yhdenmukaiset ohjeet. Lisäksi tulisi varmistaa, että ratapihalla työskentelevät henkilöt osaavat ohjeiden mukaiset toimenpiteet. (C 13/1996 R, 3.11.1997), VR
S49 Tka7-ratakuorma-autoihin tulisi lisätä mekaaninen hätäjarruventtiili, jolla voidaan tyhjentää jarrujohto joka tilanteessa, myös kuljettajaventtiilin ja siihen liittyvien venttiilien toimintahäiriön sattuessa. (C 20/1996 R, 27.10.1997), VR
S48 Tka7-ratakuorma-autojen jarrulaitteiden toimivuuteen tulisi kiinnittää entistä parempaa huomiota. Erityisesti kokeiltaessa ilmenneisiin ajoittaisiin jarrujen itsestään irtoamisiin tulisi löytää korjaus. Itsestään irtoamista ilmeni tilanteessa, kun pelkkä Tka7 pysäytettiin suoratoimijarrulla (1-2 bar paine jarrusylinterissä). Suoratoimijarru laitettiin sulkuasentoon, minkä jälkeen 1 bar paineen alennus jarrujohtoon junajarruventtiilillä ja sitten myös junajarru laitettiin sulkuasentoon. Jarrut alkoivat vähitellen irrota. Tämä pitäisi tarkastaa myös muista saman tyypin Tka7-ratakuorma-autoista. (C 20/1996 R, 27.10.1997), VR
S47 Ratakuorma-autojen ja muiden ratatyökoneiden kuljettajille tulisi tähdentää 2-painejärjestelmällä varustettujen vaunujen oikean jarrutustavan merkitystä. (C 20/1996 R, 27.10.1997), VR
S46 Mas-vaunujen poistamista käytöstä tulisi harkita. Jos käyttöä kuitenkin jatketaan, tulisi jarrupaino tarkistaa ja sen perusteella asettaa vaunuille lisää käyttörajoituksia tai vaihtaa vaunuihin 3-painetoimintaventtiilit. (C 20/1996 R, 27.10.1997), VR
S45 Tulisi harkita vaihteiden muuttamista/vaihtamista siten, että ei syntyisi vaihteiden asennon ilmaisevien opastimien epäjohdonmukaisista opasteista johtuvia virheellisiä tulkintoja vaihteiden asennoista.(C 19/1996 R, 25.6.1997), RHK
S44 Rata tulisi korjata välittömästi ja vialliset vanhat ratapölkyt vaihtaa uusiin. Naulakiinnityksen vaihtamista ruuvikiinnitykseksi sekä kiskojen vaihtamista vahvempiin tulisi harkita. (C 14/1996 R, 26.6.1997), RHK
S43 Yksityisten omistamien raiteiden kuntoa tulisi tarkkailla vuosittain tehtävillä mittauksilla. Mittaukset ja niiden raportointi olisi alistettava asetuksella Ratahallintokeskukselle. (C 14/1996 R, 26.6.1997), RHK, LVM.
S42 Siirtymärakennetta tulee kehittää. (B 1/1996 R ja B 2/1996 R, 1.8.1997), RHK, VR.
S41 Vetureihin olisi kehitettävä radan kunnon automaattimittaus. (B 1/1996 R ja B 2/1996 R, 1.8.1997), RHK
S40 On kehitettävä poikkeavista havainnoista tiedottamista operatiiviselle organisaatiolle. (B 1/1996 R ja B 2/1996 R, 1.8.1997), VR
S39 On kehitettävä veturinkuljettajan mahdollisuutta havaita vaunun suistuminen kiskoilta. (B 1/1996 R ja B 2/1996 R, 1.8.1997), VR, RVI. S38 Tulee selvittää raskaiden ja painopisteeltään korkeiden kuljetusten kuormansidontatarpeita ja –mahdollisuuksia. (B 1/1996 R ja B 2/1996 R), 1.8.1997), VR
S37 Junien nopeudet ratatyömailla on tarkistettava ja määriteltävä nopeuksien perusteet. (B 1/1996 R ja B 2/1996 R, 1.8.1997), RHK
S36 Junaliikenne voidaan sallia ratatyömailla pääsääntöisesti vain radan mittauksen perusteella.
S35 Urakoitsijoille olisi varattava mahdollisuus entistä pidempiin työkokonaisuuksiin. (B 1/1996 R ja B 2/1996 R, 1.8.1997), RHK, VR
S34 Myös itsetoiminen linjasuojastus tulisi varustaa opastimien opasteita seuraavalla valvonta- ja rekisteröintijärjestelmällä. (C 10/1996 R, 19.6.1997), RHK
S33 Verkosta tulevan sähkön syötössä esiintyvät häiriöt tulisi selvittää tarkemmin, jotta pystyttäisiin varautumaan niihin siten, että saataisiin varajärjestelmä käynnistymään aina häiriötilanteessa. (C 10/1996 R, 19.6.1997), VR, RHK
S32 Liikennöinnistä Ylämyllyn liikennepaikalle ja vaihtotöistä siellä tulisi tehdä selkeät ohjeet ja määräykset, jotta kaikki mukana olijat tietäisivät menettelytavat ennalta. (C 17/1996 R, 20.5.1997), VR
S31 Ylämyllyn liikennepaikka tulisi liikennemäärien vuoksi varustaa nykyaikaisilla turvalaitteilla. (C 17/1996 R, 20.5.1997) RHK
S30 Junahenkilökunnan työskentelyn valvontaa tulisi tehostaa myös yksityisillä ratapihoilla. (C 11/1996 R, 20.5.1997), STM, RVI. S29 Yksityisten teollisuuslaitosten junahenkilökunnan pätevyysvaatimuksia tulisi tiukentaa etenkin työturvallisuuteen liittyvien asioiden osalta ja kiellettyjen työtapojen käyttöön tulisi aina puuttua. (C 11/1996 R, 20.5.1997), STM, RVI. S28 Vaihtotöiden koulutuksessa olisi korostettava sitä, että viestiliikenteessä raiteista, vaihteista ja muista vastaavista asioista olisi käytettävä mahdollisimman yksiselitteisiä ilmaisuja, esimerkiksi numeroita, ja yksikkökohtaisten slangisanojen käyttämistä olisi vältettävä. (C 7/1996 R, 16.4.1997), VR
S27 Kontiomäen ratapihan turvalaitteet/opastinjärjestelmä tulisi muuttaa ajanmukaisiksi inhimillisten virheiden mahdollisuuden minimoimiseksi. (C 3/1996 R, 20.5.1997) (C 19/1996 R, 25.6.1997), RHK
S26 Junasuorittajalle olisi taattava työrauha. Esimerkiksi junasuorittajan työhuoneeseen ei saisi sijoittaa muiden työntekijöiden taukotilaa, huoneen läpi ei saisi olla kulkua muihin tiloihin, eikä junasuorittajaa saisi häiritä muilla kuin hänen työhönsä liittyvillä kysymyksillä. (C 2/1996 R, 20.5.1997), VR
S25 Vaihteiden harjauksen tulisi ulottua raiteen rajamerkille saakka, jotta rajamerkit näkyisivät myös lumisena aikana. (C 1/1996 R, 20.5.1997), VR, RHK
S24 Ratapihalla siirrettäviä vetureita tulisi ajaa menosuuntaan nähden ensimmäisestä ohjaamosta tai sinne olisi järjestettävä tähystys. (C 1/1996 R, 20.5.1997) (C 1/2001 R, 1.11.2001) (B 1/2001 R, 24.4.2002), VR
S23 Espoon alueasetinlaitteen työtilan työolosuhteita pitää parantaa, erityisesti ilmastointiin ja lämpötilan säätöön tulee kiinnittää huomiota. (C 6/1996 R, 20.5.1997), VR
S22 Kun tilanne asetinlaitteella on esimerkiksi käynnissä olevien töiden takia poikkeava, laitteen miehityksestä tämän tilanteen ajaksi tulisi olla selvä suunnitelma. Laitteen miehitystä tilanteen ajaksi tulisi tarvittaessa vahvistaa ja suunnittelussa olisi varauduttava myös töiden mahdollisesti aiheuttamiin, ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. (C 6/1996 R, 20.5.1997), VR
S21 Myös alueasetinlaitteilla työskenteleville kauko-ohjaajille tulisi antaa riittävä laite- ja häiriötilannekoulutus ja työhönopetus. (C 6/1996 R, 20.5.1997) (C 18/1997 R, 24.6.1998), VR
S20 Laitteissa ilmeneviä "haamuvikoja" tulisi entistä tehokkaammin pyrkiä poistamaan, jotta laitteisiin voi luottaa; pelkkä muistin varassa toimiminen ei takaa riittävää turvallisuutta. (C 6/1996 R, 20.5.1997), RHK
S19 Rata- ja turvalaitetöiden ajoitus olisi suunniteltava siten, että niiden aiheuttamat häiriöt ja lisätyöt liikenteen ohjauksessa eivät vaaranna junaturvallisuutta, eivätkä aiheuta tarpeettomasti junien myöhästymisiä. Ratatöiden ajoittamista samanaikaiseksi asetinlaitemuutosten kanssa tulisi välttää, ellei junaliikenne ole täysin katkaistu työn ajaksi. (C 6/1996 R, 20.5.1997) (C 2/1996 R, 20.5.1997), RHK, VR
S18 Lautakunta ehdottaa, että suuronnettomuustilanteita varten perustetaan kahden eri hätäkeskuksen yhteyteen onnettomuustilanteissa miehitettävät omaistiedotuskeskukset. (A 1/1996 R, 16.6.1997) (A 1/1998 R, 19.2.1999) (B 2/2000 R, 10.1.2001), SM
S17 Onnettomuuspaikalla työskentelevillä tulisi olla organisaationsa, asemansa ja työtehtävänsä mukainen liivi yllään. Eri organisaatioille tulee määritellä omat värinsä valtakunnallisesti. (A 1/1996 R, 16.6.1997), SM
S16 Rekisteröintilaitteistoon liittyvien avaimien jakelua ja käyttöä tulee kontrolloida nykyistä paremmin. Tämä edellyttää erillisen ohjeen antamista. Rekisteröintilaitteiston asetuksiin muutoksia tekeville henkilöille on annettava perusteellinen käyttökoulutus. (A 1/1996 R, 16.6.1997), VR
S15 Veturinkuljettajien ikärakenteeseen ja koulutukseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vuorotyöjärjestelmää pitäisi myös kehittää. (A 1/1996 R, 16.6.1997), VR
S14 Linjaradion käyttöä pitää kehittää niin, ettei siellä ole muuta kuin junan kuljettamiseen liittyvää radioliikennettä. Junasuorittajilla pitäisi olla mahdollisuus suoraan yhteydenpitoon junan konduktöörien kanssa. (A 1/1996 R, 16.6.1997), RHK, VR
S13 Uusissa nopeissa vetureissa on syytä harkita ohjaamotoimintojen tallentamista videoimalla. (A 1/1996 R, 16.6.1997), RHK, VR
S12 Matkustajavaunujen hyttiosastot ja käytävät tulee varustaa alkavasta palosta varoittavalla järjestelmällä, turvavalaistuksella ja oviin kiinnitetyillä turvallisuusohjeilla. (A 1/1996 R, 16.6.1997), RHK, VR
S11 Pelastautumisvälineiden, sijoitusta, kiinnitystä ja käyttöohjeita on merkittävästi parannettava.
S10 Makuuvaunuissa käytettävien liinavaatteiden palonkestokäsittelystä ja käsittelyn uusimisesta tulee antaa ohjeet, jotka varmistavat riittävän turvallisuustason säilymisen.
S9 Vaunuissa olevat rakenteet on kiinnitettävä nykyistä tukevammin. (A 1/1996 R, 16.6.1997), RHK, VR
S8 Makuuvaunujen käytävien ovien rakennetta on korjattava. Tikkaiden on sovelluttava pelastautumiseen. (A 1/1996 R, 16.6.1997), VR
S7 Vaunujen peruskunnostuksen yhteydessä nesteputket olisi varustettava automaattisuluin säiliöstä ulostulon jälkeen. Se estäisi polttoöljyn ja glykolin valumisen vaunuun ja luontoon putkien katketessa. (A 1/1996 R, 16.6.1997), VR
S6 Uusia päivävaunuja rakennettaessa ja vanhoja kunnostettaessa tulee entistä enemmän huomioida penkkien lattiakiinnitys. Penkit eivät saa irrota lattiasta junan hidastuvuudesta ja matkustajan törmäämisestä penkkiin. Penkkien kiinnityksen on täytettävä olemassaolevat normit. (A 1/1996 R, 16.6.1997), VR
S5 Uudet opastinjärjestelmät pitäisi ottaa käyttöön yhdellä kerralla suurten asemapaikkojen välillä. Käyttämättömät opastimet on peitettävä nykyistä paremmin. (A 1/1996 R, 16.6.1997), RHK
S4 Kulunvalvontajärjestelmän rakentamista olisi kaikin mahdollisin keinoin nopeutettava. (A 1/1996 R, 16.6.1997), RHK
S3 Lupa veturissa matkustamiseen pitäisi myöntää paikallistasolla, jolloin asia tulisi huomattavasti nykyistä käytäntöä paremmin konrolloiduksi. Toisaalta lupa tulisi varmemmin hankituksi, jos lupamenettely olisi yksinkertainen ja myöntäjä olisi lähellä oleva tuttu vastuuhenkilö. (A 1/1996 R, 16.6.1997), VR
S2 Ajettaessa näkyvien opasteiden mukaan on junan nopeus sovitettava näkyvyysolosuhteiden mukaiseksi. Junan nopeus on sovitet-tava myös sääolosuhteiden mukaiseksi. (A 1/1996 R, 16.6.1997), RHK
S1 Viikkovaroitusta on kehitettävä nykyistä paremmin kuljettajaa palvelevaksi ja entistä johdonmukaisemmaksi. Lopullisena tavoitteena tulisi olla junakohtainen varoitusjärjestelmä. Sen kehittämistä on myös kiirehdittävä. (A 1/1996 R, 16.6.1997), RHK
|
